Kuinka metsän taimitarhat voivat vähentää typen huuhtoutumista jopa 80 %

Typpien huuhtoutuminen metsäntaimitarhoista on tunnettu ongelma. Perinteinen lannoitus aiheuttaa suuria typpihävikkiä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun, rehevöitymiseen ja vahingoittavat ympäristöä. Holmenin metsäntaimitarha Gideåssa, Ruotsissa, on esimerkki siitä, kuinka uusi teknologia ja kestävät typpiratkaisut voivat vähentää näitä hävikkiä. Käyttämällä innovatiivista orgaanista typpiteknologiaa Holmen on paitsi vähentänyt typpivuotoja dramaattisesti, myös virtaviivaistanut toimintatapojaan ja luonut vankempia ja kestävämpiä metsäkasveja.

Mitä typpien huuhtoutuminen on ja miksi se on ongelma?

Metsätaimitarhat tarvitsevat ravinteita taimien tuottamiseen, mutta suuri osa ravinteista huuhtoutuu ympäröivään ympäristöön. Ammoniumnitraattiin perustuvien perinteisten lannoitteiden käyttö johtaa siihen, että suuri osa typestä huuhtoutuu ja päätyy läheisiin vesistöihin. Tämä aiheuttaa rehevöitymistä, jolla on monia haitallisia vaikutuksia, kuten leväkukintoja ja niiden jälkeistä hapenpuutetta, mutta se myös tekee vedestä juomakelvotonta. Tutkimukset osoittavat, että metsänviljelylaitoksista huuhtoutuvan typen määrä voi joissakin tapauksissa olla jopa 85 % lisätystä typestä (Hannerz ja Rosenberg 2001), mikä ei ole vain resurssien tuhlausta, vaan myös vakava ympäristövaikutus.

Ruotsissa tuotetaan vuosittain yhteensä 450 miljoonaa metsän taimia, mikä merkitsee ympäristövahinkojen lisäksi suurempia lannoitekustannuksia ja resurssien tehottomuutta. Skogforskin laskelmien mukaan typpien huuhtoutuminen Ruotsin metsäntaimitarhoista 2000-luvun alussa oli noin 20–25 tonnia N vuodessa, kun tuotanto oli tuolloin 300–400 miljoonaa taimia. Nykyään taimia tuotetaan vuosittain noin 50–150 miljoonaa enemmän, mikä todennäköisesti tarkoittaa vielä suurempaa huuhtoutumista. Tämä määrä on pienempi kuin maatalouden typpipäästöt, mutta paikallisesti typpivalumissa voi olla merkittävä vaikutus, esimerkiksi yksittäisessä taimitarhassa lähellä vesilähdettä tai pienempien vesistöjen ja matalien lahtien kohdalla. Siksi ala pyrkii edelleen tehokkaampaan typpikäyttöön kasvia kohden sekä ympäristön että talouden kannalta.

Holmenin taimitarhalla Gideåssa männyn taimien tuotanto on täydessä vauhdissa.

Uusi lähestymistapa typen syöttöön

Käyttämällä arginiiniin perustuvaa innovatiivista orgaanista typpiteknologiaa Arevo tarjoaa kestävän typpiratkaisun, joka vähentää ravinteiden huuhtoutumista viljelyssä. Tuotteiden typpi sitoutuu tehokkaasti maaperän hiukkasiin, ja kasvien juuret ovat erittäin tehokas järjestelmä sitoutuneen typen ottamiseksi talteen. Tämä mahdollistaa sen, että kasvit ottavat talteen enemmän levitettyjä ravinteita, mikä vähentää huuhtoutumista ympäristöön. Se parantaa myös kasvien juurien kehitystä. Tämä menetelmä tekee kasveista vahvempia, mikä helpottaa niiden istuttamista metsään ja juurtumista.

Holmen Gideå – Menestystarina

Holmenin metsäntaimitarha Gideåssa on hyvä esimerkki siitä, miten tätä tekniikkaa voidaan soveltaa käytännössä. Kun typpien huuhtoutumisen ja tehottoman lannoituksen ongelmat, Holmen alkoi testata uutta ravinneliuosta jo noin 20 vuotta sitten. Tämän tekniikan avulla Holmen on onnistunut vähentämään typpihuuhtoutumista yli 80 %, mikä tuo sekä ympäristöhyötyjä että vähentää resurssien tuhlausta.

Kaaviossa esitetään mäntytaimien kasvatuksessa perinteistä lannoitetta ja arginiinipohjaista ravinnetta käytettäessä syntyvän typpihävikin ero taimitarhan valumavedessä.

Mittaamme taimitarhan päästöjä kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Meillä on seitsemän näytteenottopistettä, joista keräämme kaivoista valumavettä, ja otamme myös pintavesinäytteitä läheisestä joesta. Näytteet lähetetään sitten analyysilaboratorioihin tarkastettavaksi. Poikkeamia ei ole ilmennyt”, kertoo Holmenin taimitarhojen viljelyasiantuntija Ingela Toljamo.

Tulokset Holmenin metsäntaimitarhalta Gideåsta

Gideån kokemukset osoittavat täsmäravitsemuksen edut. Typpien huuhtoutuminen on saatu lähes kokonaan estettyä, ja käytetyn typen määrä on huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Uudistus ei ole ainoastaan vähentänyt haitallisia vaikutuksia ympäröivään ekosysteemiin ja juomaveden lähteinä käytettäviin vesistöihin, vaan se on myös johtanut vahvempiin kasveihin, joiden juuristo kehittyy paremmin. Tämä lisää kasvien sietokykyä ja parantaa niiden mahdollisuuksia vakiintua metsään.

Orgaanisen typpipohjaisen lannoitteen toinen etu on, että sitä voidaan levittää kiinteän aikataulun mukaisesti. Holmen levittää lannoitetta kerran viikossa eikä sen levitysmääriä tarvitse sateen vuoksi muuttaa, mikä säästää sekä aikaa että resursseja. Tämä tehostaa työtä ja vähentää samalla ympäröivien vesistöjen rehevöitymisen riskiä.

”Annamme kasveille ravinteita kerran viikossa. Kasvien lannoittamiseen ei tarvita erityisiä taitoja, koska se tapahtuu aikataulun mukaan. Se on itse asiassa helpompaa kuin kastelu, joka vaatii enemmän kätevyyttä”, sanoo Gideån viljelypäällikkö Fanny Berglund.

Arevo Shoot -säiliöt, jotka on liitetty kastelujärjestelmään.

Kestävän maatalouden tulevaisuus

Gideån menestys osoittaa, että typpipäästöjä on mahdollista vähentää ja samalla saavuttaa parempia tuloksia sekä kasvien kasvun että tuotannon tehokkuuden osalta. Holmen on jo pitkään käyttänyt Arevon tuotteita Friggesundin taimitarhassaan. Täsmäravitsemuksen avulla metsäntaimitarhat sekä muut maatalouden ja puutarhanhoidon toimijat voivat harjoittaa viljelyä entistä kestävämmin.

Lähdeluettelo

• Skogforsk (2020). Tehokkaampi ravinteiden saanti taimitarhoissa – Miten typpipäästöjä voidaan vähentää? [Skogforsk-artikkeli].

• SLU (2019). Metsätalouden ja taimitarhojen aiheuttama rehevöityminen – kasvava haaste[Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston raportti].

• EU (2021). ”Farm to Fork” -strategia – Typpipäästöjen ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä[Euroopan komissio].

• Skogforsk (2001), Työraportti 480: ”Ravinteiden käyttö ja huuhtoutuminen käytännön kasvinviljelyssä ” – ravinnetaseen mittaukset peitetyissä ja paljasjuurisissa taimitarhoissa

• Skogforsk Plantaktuellt nro 1/2004 – kokeita kuusen tarpeisiin sovitetusta lannoituksesta (Lars Rytter)

• Skogforskin tietopankki (1986/2019) – artikkeleita taimitarhan ja peltoviljelyn lannoituksesta

• Tutkimus/SLU – T. Näsholm ym., orgaanisen typen (arginiinin) otto

• Holmen Skog (2018), lehdistötiedote – Argrow-arginiinilannoitteen esittely

• Lisäksi on kerätty tietoja alan toimijoilta, kuten Holmenilta ja SCA:lta, sekä Ruotsin metsähallituksen suosituksia ja tutkimuksia lisälannoituksesta