Siirry sisältöön
Yhteystiedot
Yhteystiedot

Skandinaavinen metsätalous: miksi pohjoisessa on parhaiten hoidettuja metsiä

Lähikuva vihreistä männynneulasista oksalla tasaisen vaaleanvihreää taustaa vasten. Neulat ovat pitkiä, hoikkia ja eloisia, ja ne haarautuvat ulospäin oksasta.

Skandinavian metsätalous: miten metsiä hoidetaan, juuresta juureen.

Sata vuotta sitten Skandinavian metsät olivat pulassa – niitä hakattiin voimakkaasti, ne olivat harventuneet ja kutistuneet. Nykyään alue vie enemmän sahattua havupuuta kuin melkein kukaan muu maailmassa, ja sen metsissä on enemmän puutavaraa kuin missään vaiheessa nykyaikaa. Tämä käänne ei ollut sattumaa. Se rakennettiin juuresta juureen.

Miksi skandinaavista metsätaloutta pidetään maailman johtavana?

Skandinaavinen metsätalous on edelläkävijä, koska se on onnistunut muuttamaan ehtyneen luonnonvaran kasvavaksi – ja todistanut tämän sadan vuoden mittaushistorialla. Ruotsin puuston tilavuus on noin kaksinkertaistunut 1920-luvulta lähtien ja saavuttanut noin 3 347 miljoonaa kuutiometriä tuotantometsämaalla. Norjan puustomäärä on yli kolminkertaistunut saman vuosisadan aikana, noin 300 miljoonasta yli miljardiin kuutiometriin. Suomen puustomäärä on noussut 1,5 miljardista 2,5 miljardiin kuutiometriin pelkästään viimeisten 50 vuoden aikana. Kolme maata, yksi malli: hakkaa vähemmän kuin kasvaa, ja todista se.

Missä Skandinavia onnistui siinä, missä muut eivät?

Alueella metsänuudistuksesta säädettiin laissa jo ennen kuin useimmilla mailla oli lainkaan metsänhoitopolitiikkaa. Ruotsin metsälaki vuodelta 1903 oli maailman ensimmäinen, jossa vaadittiin uudelleenistutusta hakkuun jälkeen, ja velvoite on edelleen voimassa – uudistaminen on saatava päätökseen viimeistään kolmantena vuonna hakkuun jälkeen. Norja tuki sääntöjään maailman vanhimmalla kansallisella metsäinventoinnilla, jota on toteutettu vuodesta 1919 lähtien. Periaate on selkeä: puuta ei saa kaataa ilman, että istutetaan tilalle uusi. Yli vuosisadan aikana tämä kurinalaisuus on tuottanut korkoa.

Myös omistajuudella on merkitystä. Suurin osa pohjoismaisista metsistä on perheiden ja pienten yksityisomistajien hallussa – Suomessa ei-teolliset yksityisomistajat omistavat noin 60 prosenttia metsistä. Ihmiset, jotka aikovat jättää metsän lapsenlapsilleen, hoitavat sitä eri tavalla kuin tase sitä edellyttäisi.

Kuinka paljon Skandinavian metsätaloudessa istutetaan vuosittain?

Pelkästään Ruotsissa istutetaan vuosittain noin 370 miljoonaa taimia noin 170 000 hehtaarin alueelle. Jokainen näistä taimista käy läpi taimitarhan, ja taimitarhan käytännöt ratkaisevat, miten seuraava kierto alkaa: juuristo, ravinnevarastot ja elinvoima, jota tarvitaan selväraivausalueen ensimmäisten ankarien vuodenaikojen selviämiseen. Tässä ratkaistaan metsätalouden menestys tai epäonnistuminen – 70-vuotisen kiertoajan onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin taimi juurtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana. Ruotsissa kasvu on selvästi hakkuuta edellä: metsät kasvavat noin 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun taas hakataan noin 90 miljoonaa. Ero ei ole turhaa – se on se marginaali, jonka ansiosta luonnonvara kasvaa jatkuvasti samalla kun teollisuus toimii.

Kuinka suuri metsätalouden merkitys on Ruotsissa ja Suomessa?

Tarpeeksi suuri tukemaan molempia talouksia. Ruotsi on maailman kolmanneksi suurin havupuun sahatavaran viejä ja viidenneksi suurin sellun viejä; se vie noin 90 % sellu-, paperi- ja kartonkituotannostaan sekä noin 75 % sahatavaraansa. Suomi – EU:n metsäisin maa, jonka metsäpeitto on yli 75 % – ansaitsi vuonna 2024 metsäteollisuuden viennistä 12,1 miljardia euroa, mikä on noin viidesosa sen koko tavaraviennistä. 5–10 miljoonan asukkaan maille nämä ovat valtavia lukuja, ja ne riippuvat täysin siitä, miten metsiä hoidetaan.

Mitä boreaalisten maaperien tutkimus kertoo meille?

Pohjoiset metsämaaperät kumosivat oppikirjojen opetukset. Boreaalimetsiä koskevat tutkimukset osoittivat, että puut eivät odota, että mikrobit muuttavat orgaanisen typen mineraalimuotoiseksi – ne ottavat orgaanista typpeä, erityisesti arginiinin kaltaisia aminohappoja, suoraan juurien kautta (Näsholm ym., 2009). Jatkotutkimuksissa havaittiin, että maaperä toimittaa metsäkasveille itse asiassa pääasiassa orgaanista typpeä (Inselsbacher & Näsholm, 2012). Tämä Skandinavian metsämaaperässä tehty löytö on nyt muuttamassa taimien ravitsemuskäytäntöjä. Arginiinipohjaista ravintoa käyttävät ruotsalaiset metsäntaimitarhat ovat vähentäneet typen huuhtoutumista jopa 80 % ja kasvattaneet samalla taimia, joilla on vahvemmat ja paremmin haarautuneet juuristot.

Nuoret havupuiden taimet, joiden kirkkaanvihreät neulamaiset lehdet kasvavat tiiviisti yhdessä maaperässä.

Voivatko muut alueet ottaa mallia Skandinavian mallista?

Säännöt voi kopioida, mutta kärsivällisyyttä on vaikeampi hankkia. Tärkeintä on ydinprosessi: mittaa rehellisesti, uudista välittömästi ja kohtele taimia arvoketjun alkupäänä eikä kustannuseränä. Tärkeintä on aloittaa juuresta – kirjaimellisesti. Uudistamislaki pakotti Skandinavian ottamaan taimien laadun vakavasti, ja taimien laatu on juurialueen kysymys: anna nuorille puille se typpimuoto, johon ne ovat evoluution myötä sopeutuneet, niin ne vakiintuvat nopeammin, tuhlaavat vähemmän ja kestävät paremmin.

Yhteenvetona

Skandinavian metsätalous on ansainnut maineensa hitaasti: sata vuotta, joiden aikana on istutettu enemmän kuin hakattu, mitattu kasvua ja asetettu taimi – ei saha – tarinan alkupisteeksi. Tarinan seuraava vuosisata kirjoitetaan juurialueella, jossa boreaalinen tiede on muuttamassa nuorten metsien ravitsemusta. Se on ” Root Change ” -ajattelua sen vanhimmassa muodossa: kun maan alla tapahtuvat asiat saadaan kuntoon, kaikki sen yläpuolella seuraa perässä.

Lähteet